Työelämäpalvelut ja nuoret eivät kohtaa

TE-toimistoissa on tarjolla 16 000 työpaikkaa ja työkokeilu-, työharjoittelu- ja koulutuspaikkaa. Silti monet nuoret kokevat toimiston olevan viimeinen paikka, mistä halutaan hakea tukea. Syy tähän on se, että työelämäpalvelut eivät vastaa heidän tarpeisiinsa, eivätkä nuoret luota virkailijoihin.

Epäluottamus kumpuaa kauhutarinoista, joissa työtön joutuu byrokratian pyöritykseen ja kyttäykseen, sekä epäoikeudenmukaisiksi koetuista tilanteista, joissa työttömyysturva on yhtäkkiä katkaistu mitä erilaisimmista syistä lisäselvityksiä vaatien. Kun toiselle osapuolelle kyse on hallinnollisesta päätöksestä, toiselle kyse voi olla elämästä ja kuolemasta.

Jos palvelevalla virkailijalla ei nuoren kohdatessaan ole riittäviä tietoja tämän todellisesta elämäntilanteesta eikä taitoja ja resursseja selvittää niitä, TE-toimiston tietoihin jää yksipuolinen näkemys, että nuori ei vain tartu mahdollisuuksiinsa. Osalle nykyiset palvelut ovat riittävät, mutta yhä suurempi joukko jää ilman tarvitsemaansa tukea. Yhä useammalla työttömällä nuorella on ongelmia perusasioissa, kuten arjen pyörittämisessä ja itsetunnossa. Nuorella voi olla vuorokausirytmi sekaisin, toivo hukassa, sosiaalisia vaikeuksia, ahdistusta ja oman arvon tunne minimissä. Jos hänet pakko-ohjataan työkokeiluun, todennäköisesti hän keskeyttää ja on huomattavasti kauempana työllistymisestä.

Kun nuorella havaitaan yksikin edellä mainittu oire, siihen pitäisi yhteiskunnan tarjota oikeanlaista tukea. Taloudellisesti on katastrofi, jos näitä tarpeita ei oteta huomioon, sillä syrjäytymisen kulut ovat valtavat. Ilman tukea nuori voi menettää työkykynsä ja jäädä sairauspäivärahan ja myöhemmin kuntoutustuen varaan. Ja silloin on jo pitkä ja hankala tie edessä, kun ongelmien vyyhti on kasvanut suureksi. Ennaltaehkäisy on helpompaa, tehokkaampaa ja edullisempaa.

”Kun toiselle osapuolelle kyse on
hallinnollisesta päätöksestä,
toiselle kyse voi olla
elämästä ja kuolemasta”

Työttömän motivaatio on tärkein voimavara työllistymisessä.

”Oma osaaminen, motivaatio ja arvot ovat niitä tekijöitä, jotka työntävät ihmistä eteenpäin niin työelämässä kuin elämässä yleensäkin. Asiantuntijat ovat yhtä mieltä siitä, että motivoitunut tekijä löytää paikkansa työkyvyn haasteista huolimatta”, kirjoittivat Sari Ljungman ja Jenni Ketonen Tie työelämään -blogissaan ”Motivaatio vetää myös osatyökykyisen työmarkkinoille.”

Tukea kannattaisi luonnollisesti tarjota siellä, mihin työttömien oletetaan hakeutuvan eli TE-toimistoissa. Virkailijat voisivat olla työttömien motivaation synnyttämisen ja johtamisen asiantuntijoita, joiden tehtävänä olisi miettiä, miten tukea työttömän motivaatiota parhaiten. Tämä edellyttää virkailijoilta tietysti uudenlaista osaamista ja roolia, johon tulisi tarjota koulutusta. Uudenlaisen kohtaamisen mallia on jo toteutettu useammassakin TE-toimistossa ja yhdessä työvoiman palvelukeskuksessa, ja tulokset ovat olleet erinomaisia.

Kun luovutaan pelolla johtamisesta eli karensseista ja työttömyysturvan leikkauksista ja kohdataan ihmiset – niin nuoret kuin aikuisetkin − kokonaisvaltaisesti ja vastataan heidän tarpeisiinsa, luottamus työttömien ja virkailijoiden välillä voi vähitellen kasvaa. Keskeistä uudenlaisissa palveluissa on lähteä liikkeelle työttömän omista tavoitteista, voimavaroista ja motivaatiosta – pitkäjänteisesti ja onnistumisen kokemusten kautta.

Jyrki Rinta-Jouppi on Mielenterveyden keskusliiton työ- ja koulutusvalmentaja. Hän ohjaa voimavaravalmennusryhmiä mm. TE-toimistoissa, työelämän palvelukeskuksessa ja psykiatrian poliklinikoilla. Lue lisää kirjoittajasta.

Työ mielessä on Mielenterveyden keskusliiton perustama blogi ja keskustelualusta, jonka tarkoituksena on nostaa esiin työelämään ja mielenterveyteen liittyviä ilmiöitä laajasti eri näkökulmista. Lue lisää blogista.

Osallistu keskusteluun!

#työmielessä