Työelämässä tarvitaan kykyä empatiaan

Työelämän murros on vaikuttanut selkeästi kahteen asiaan: mitä työntekijältä vaaditaan työssä, jotta se olisi tuottavaa, ja mitä työ merkitsee työntekijälle itselleen. Nykyinen työelämä edellyttää lähes itsestään selvästi muun muassa kykyä sietää kiirettä, mahdollisuutta joustaa, taitoja empatiaan ja yhteistoiminnallisuuteen sekä halua jatkuvaan oppimiseen. Työntekijälle itselleen tärkeitä tekijöitä ovat työn merkityksellisyys ja kiinnostavuus. Nuoriso­barometrin mukaan 99 prosenttia nuorista pitää tärkeänä, että on mahdollisuus tehdä itseään kiinnostavaa työtä.

Osatyökykyisyys voi
koskettaa ketä tahansa
jossakin elämän vaiheessa.

Yleinen mielikuva on se, että murroksen myötä työt ovat pirstaloitumassa ja toimeentulo voi kertyä useista eri lähteistä. Vaikka joissain ammateissa tämä onkin ollut suunta, tilastot eivät kuitenkaan tue kaikin osin tähän liittyviä mielikuvia. Tilastokeskuksen työolotutkimuksen (2013) mukaan pätkätyöt eivät ole juuri lisääntyneet. Vastaajista 40 prosenttia oli ollut koko elämänsä samanlaisessa ammatissa, hiukan useampi parissa kolmessa erilaisessa ammatissa. Näiltä osin muutosta ei ole juurikaan tapahtunut 30 vuoteen.

Ihmisen työkykyyn vaikuttavat sekä fyysinen ja psyykkinen terveydentila. Joka viides aikuinen kärsii mielenterveyshäiriöistä – ne ovat yleisin nuorten aikuisten työkyvyttömyyden syy. Osatyökykyisyys voi koskettaa ketä tahansa jossakin elämän vaiheessa. Mitä pitempään ihminen on pitkällä sairaslomalla, sitä suurempi riski on jäädä työkyvyttömyyseläkkeelle. Mielenterveyden häiriöiden perusteella alle 30-vuotiaille myönnetyt eläkkeet ovat viime vuosina lisääntyneet.

Noin joka toisessa työpaikassa
ei ole toteutettu psyykkistä työkykyä
tukevia toimenpiteitä.

Työpaikoilla tarvitaan lisää osaamista psyykkistä työkykyä tukevien keinojen käyttämiseen. Selvä enemmistö kansalliseen Mielenterveysbarometriin (2017) vastaajista oli sitä mieltä, että kun työntekijällä on mielenterveysongelmia, töitä tulisi voida sopeuttaa terveyden mukaan. Noin joka toisessa työpaikassa ei ole kuitenkaan toteutettu psyykkistä työkykyä tukevia toimenpiteitä. Työnantajien mukaan tämä johtuu siitä, ettei tukitoimille ole tarvetta, koska työyhteisössä ei ole mielenterveyskuntoutujia. Mielenterveysalan ammattilaiset arvioivat syiksi, että työpaikoilla ei ole tunnistettu tarvetta, työn mukauttamista ei nähdä hyödyllisenä tai että tukitoimien toteutuksesta ei ole riittävästi tietoa.

Kiinnitymme arkeen sen kautta,
mikä on tärkeää ja koskettaa meitä.

Nykyisessä työelämässä ihminen tarvitsee kykyä kohdata muita ihmisiä ja tuntea empatiaa heitä kohtaan. Tärkeää olisi tukea pystyvyyden tunnetta, motivaatiota ja vaihtoehtoisia elämän polkuja sekä ymmärtää erilaisuutta. Vain kolmasosa suomalaisista pitää työyhteisöjä pääsääntöisesti erilaisuutta hyväksyvinä. Myös yhteisöjen, vertaistuen ja arjen turvaverkkojen merkitys korostuvat työhyvinvoinnissa. Kiinnitymme arkeen sen kautta, mikä on tärkeää ja koskettaa meitä. Siksi myös työssä pitäisi saada kokea osallisuutta ja merkityksellisyyttä – ihmisten erilaiset elämäntilanteet huomioiden.

 

 

kirjoittajat

Heini Kapanen on Mielenterveyden keskusliiton kehitysjohtaja, joka mm. vastaa liiton seurannasta ja arvioinnista sekä sparraa erilaisia kehittämisprosesseja. Lue lisää kirjoittajasta.

 

 

 

Tuoreen Mielenterveysbarometrin tulokset diaesityksenä

Mielenterveyden keskusliitto teetti syksyllä 2017 jäsenyhdistyksilleen Millainen on hyvä työpaikka? -kyselyn. Lue kooste vastauksista!

Työ mielessä on Mielenterveyden keskusliiton perustama blogi, jonka tarkoituksena on nostaa esiin työelämään ja mielenterveyteen liittyviä ilmiöitä laajasti eri näkökulmista. Lue lisää blogista.

 

Osallistu keskusteluun!

#työmielessä
#mielenterveysbarometri
#mielenterveys

 

työ mielessä logo