Hyvä palvelu ja luottamus auttavat työtöntä parhaiten
Kohtaaminen työttömänä ei toimi,
kohtaaminen ihmisenä toimii.
Pirkanmaalla on käynnissä työllisyyskokeilu, jossa kunta ja TE-palvelu ovat yhdistäneet voimavaransa ja tietojärjestelmänsä. Kokemukset kokeilusta ovat erinomaisia. Työtöntä pysähdytään kuuntelemaan paremmin, ja he kokevat tulevansa kuulluksi. Työttömien valmentajat pyrkivät tekemään työtään asiakkaiden tarpeista lähtien. Kokeilun myötä sekä työttömien tyytyväisyys saamiinsa palveluihin, että työntekijöiden työtyytyväisyys ovat parantuneet huomattavasti. On syntynyt uudenlaista luottamusta.
Luottamus on työttömien
auttamisessa ja tarpeisiin vastaamisessa
yksi tärkeimmistä tekijöistä.
Luottamus on työttömien auttamisessa ja tarpeisiin vastaamisessa yksi tärkeimmistä tekijöistä. Se saadaan aikaan, kun työtön kohdataan ajan kanssa ja kokonaisvaltaisesti. Jos yksi ja sama virkailija TE-toimistossa kannustaa työllistymään ja samalla vahtii työttömyysturvan väärinkäytöksiä, ei luottamusta synny pitkässäkään yhteystyössä.
Kun työtön kokee tulevansa kuulluksi, hän uskaltaa kertoa itsestään enemmän. Pirkanmaan työllisyyskokeilussa on noussut esiin odotettua enemmän ahdistuneisuutta, paniikkihäiriöitä ja muita mielenterveysongelmia, jotka vaikuttavat työllistymiseen ja työssä pärjäämiseen ja ovat saattaneet olla rikkonaisen työhistorian tai keskeytyneen koulutuksen syynä.
Kyse on paitsi työstä,
myös muiden hyväksynnästä ja
hyödyksi olemisen tarpeesta.
Luottamuspulan lisäksi toinen ongelma on kuntoutustukihakemusten kirjauksissa toistuva maininta, että ammatillinen kuntoutus ei ole ajankohtaista. Jokaisen olisi tärkeä kuulla, että työ ja opiskelu on kuntouttavaa, kun niitä saa tehdä omien voimavarojen mukaan, ja että kaikilla on mahdollisuuksia, kun vain löytää sen, mikä motivoi. Jos työtä ei nähdä mahdollisuutena, voi olla vaikeaa löytää motivaatiota kuntoutua. Kyse on paitsi työstä, myös muiden hyväksynnästä ja hyödyksi olemisen tarpeesta.
Pälkäneellä nuorisotyöttömyys
on käytännössä poistettu.
Luottamus muodostuu lopulta aika pienistä asioista, joilla on suuri merkitys. Esimerkiksi Pälkäneellä positiivinen asenne ja päätös panostaa nuorten työttömyyden poistamiseen sekä kokonaisvaltainen kohtaaminen, jossa myös ongelmat, kuten asunnottomuus ja velkaantuneisuus on huomioitu, ovat tuottaneet loistavia tuloksia. Virkailijat ovat itse olleet aktiivisia nuorison suuntaan, nuorten kanssa on mietitty elämää eteenpäin, saatu nuoret uskomaan mahdollisuuksiinsa ja tutustuttu työmahdollisuuksiin ja kouluihin. Kokeilun seurauksena nuorisotyöttömyys on käytännössä poistettu. Kyseessä ei ole vain yksi juttu, vaan useita asioita, jotka tukevat nuorten toivoa ja motivaatiota.
Pälkäneen kokemukset pitäisi saada kaikkien muiden kuntien käyttöön, jotta tämä ainutlaatuinen onnistuminen voitaisiin monistaa. Myös Pirkanmaan kokeilulle olisi tärkeää saada jatkoa. Vaikka kokeilu on toiminut vasta lyhyen aikaa, sillä on paljon potentiaalia kehittyä vielä lisää. Positiiviset kokemukset auttavat ihmisiä varhaisemmin hakeutumaan palveluihin ja ryhmämuotoiset valmennukset voivat tehostaa toimintaa entisestään.
Aktiivimalli on kova haaste
työttömien mielenterveydelle.
Tampere on varannut kokeiluun 10 miljoonaa euroa. Kaupungin pormestari Lauri Lylyn mukaan jokaisen tuhannen työllistyminen tuo kaupungille 3−5 miljoonaa euroa lisää verotuloja. Kannattaa huomioida, että jos työttömien mielenterveysongelmia ei huomioida eikä tarpeisiin vastata, nämä ihmiset tarvitsevat myöhemmin enemmän kalliimpia palveluja, ja monen valmennus, työkokeilu tai kuntouttava työ keskeytyy pärjäämättömyyteen. He ovat sen jälkeen taas ison askeleen kauempana työllistymisestä. Tampere on siis tehnyt oikein hyvän ja tuottavan investoinnin.
Valtiovarainministeriössäkin olisi syytä huomata, ettei ole mitään järkeä palata toimimattomaan systeemiin, jossa ei synny luottamusta tai tuloksia. Aktiivimalli ei lisää luottamusta, vaan vaatimuksia ja epävarmuutta. Se on kova haaste työttömien mielenterveydelle. Kohtaaminen työttömänä ei toimi, kohtaaminen ihmisenä toimii. Pirkanmaan kuntakokeilu ja Pälkäneen toiminta lisäävät mielenterveyttä laajasti. Hyvinvoivat työttömät työllistyvät parhaiten.
Lue lisää:
Pälkäne kitki nuorisotyöttömyyden muutamassa vuodessa, parhaimmillaan vain kaksi alle 25-vuotiasta työtöntä.
http://www.iltalehti.fi/kotimaa/201802062200724135_u0.shtml
Työttömiä alettiin Tampereella kuunnella yksilöllisemmin ja näin kävi: työttömyys väheni, byrokratia tehostui ja asiakkaiden syvä ahdistus paljastui.
https://www.hs.fi/politiikka/art-2000005572650.html
Ministeriltä lopullinen niitti Tampereelle: ylistetty työllisyyskokeilu loppuu.
https://www.uusisuomi.fi/kotimaa/242390-jari-lindstromilta-tiukka-vastaus-tampereen-pyyntoon-ei
Kirjoittaja Jyrki Rinta-Jouppi on Mielenterveyden keskusliiton työ- ja koulutusvalmentaja. Lue lisää kirjoittajasta.
Työ mielessä on Mielenterveyden keskusliiton perustama blogi, jonka tarkoituksena on nostaa esiin työelämään ja mielenterveyteen liittyviä ilmiöitä laajasti eri näkökulmista. Lue lisää blogista.
Osallistu keskusteluun!
#työmielessä
#mielenterveysbarometri