Mielenterveyskuntoutujan töitä tulisi tarvittaessa sovittaa vastaamaan terveydentilaa aivan kuten muissakin sairauksissa: tätä mieltä on yli 95% niin työnantajista, kuntoutujista kuin mielenterveyden ammattilaisista tuoreimmassa Mielenterveysbarometrissa 2017.

Moni meistä suomalaisista ei kuitenkaan mielellään kerro omista mielenterveysongelmistaan esimiehelleen tai työtovereilleen. Pelkäämme, että tieto voi johtaa aseman, arvostuksen tai työpaikan menetykseen. Mielenterveyskuntoutujista 39 % arvioi joutuneensa leimatuksi sairautensa tähden. Mielenterveyden ammattilaisista jopa 69 % arvelee mielenterveyskuntoutujien joutuvan leimatuiksi.

Työyhteisön asenne ratkaisee työhön paluun onnistumisen. Keskeistä on, miten esimies ja työyhteisö tukevat henkilöä ja miten työyhteisössä käydään vuoropuhelua työn organisoinnista. Töitä on syytä sopeuttaa sairaudesta toipumiseen, olipa työkaverilla takana lonkkaleikkaus tai masennus. Epäluulot ja väärinkäsitykset vähenevät, kun keskustelu on avointa.

 

”Töitä on syytä sopeuttaa
sairaudesta toipumiseen,
olipa työkaverilla takana
lonkkaleikkaus tai masennus.”

 

Joka viides suomalainen sairastuu masennukseen elämänsä aikana ja työssäkäyvistä suomalaisista kuusi prosenttia kärsii vuosittain masennustiloista. Tutkimuksen (2011) mukaan 60 % työterveyslääkäreistä kohtasi työuupuneen viikoittain. Yleinen peruste sairaslomalle oli masennustila. Toipumista helpottavat ratkaisut nopeuttavat työkyvyn palautumista, ja siitä hyötyy koko työyhteisö.

Barometriin vastanneiden mukaan ensisijainen vastuu mielenterveyttä tukevista keinoista on työterveyshuollolla ja esimiehillä. Mukaan tarvitaan useita osapuolia: työvalmentaja tai työkykykoordinaattori, henkilöstö- ja työsuojeluhallinto, vakuutusyhtiö, mielenterveyspalvelut ja mielenterveysjärjestöt.

Mikä auttaa työhön paluussa? Työssä olevien mielenterveyskuntoutujien mielestä parhaiten auttaa läheisiltä, työtovereilta ja esimieheltä saatu tuki, terapia tai lääkinnällinen kuntoutus ja vertaistuki. Tärkeää on työkykyä tukeva kiireettömyys oman työn suunnittelulle ja pohdinnalle, kuulluksi ja kohdatuksi tulemiselle. Vertaistuki antaa toivoa ja tietoa siitä, mitä selviytymiskeinoja muut työhön palaajat ovat käyttäneet.

Ihmiset ovat erilaisia ja he ovat tulleet työpaikkaan erilaisista lähtökohdista. Jos on sairastunut nuorena, muille tutut työelämän taidot ovat saattaneet jäädä oppimatta. Joustavat koulutus- ja työelämäpolut avaavat tien työuran aloittamiseen myöhemmälläkin iällä.

Henkilön palatessa työelämään tulee lähtökohtana olla sisäisen motivaation ja pystyvyyden tunteen tukeminen. Mitä työ merkitsee minulle, millaiset työpaikan arvot sopivat minulle, mitä osaan, missä haluan kehittyä ja mitä tukea tarvitsen? Jokainen on oman elämänsä paras asiantuntija.

 

 

Heini Kapanen on Mielenterveyden keskusliiton kehitysjohtaja, joka mm. vastaa liiton seurannasta ja arvioinnista sekä sparraa erilaisia kehittämisprosesseja. Lue lisää kirjoittajasta.

Tuoreen Mielenterveysbarometrin tulokset diaesityksenä

Mielenterveyden keskusliitto teetti syksyllä 2017 jäsenyhdistyksilleen Millainen on hyvä työpaikka? -kyselyn. Lue kooste vastauksista tästä!

Työ mielessä on Mielenterveyden keskusliiton perustama blogi ja keskustelualusta, jonka tarkoituksena on nostaa esiin työelämään ja mielenterveyteen liittyviä ilmiöitä laajasti eri näkökulmista. Työ mielessä on myös parhaillaan vietettävän mielenterveysviikon (19.–26.11.2017) teema. Lue lisää blogista.

 

Osallistu keskusteluun!

#työmielessä
#mielenterveysbarometri
#mielenterveysviikko

 

työ mielessä logo