Hyvä palvelu ja luottamus auttavat työtöntä parhaiten
Kohtaaminen työttömänä ei toimi,
kohtaaminen ihmisenä toimii.
Pirkanmaalla on käynnissä työllisyyskokeilu, jossa kunta ja TE-palvelu ovat yhdistäneet voimavaransa ja tietojärjestelmänsä. Kokemukset kokeilusta ovat erinomaisia. Työtöntä pysähdytään kuuntelemaan paremmin, ja he kokevat tulevansa kuulluksi. Työttömien valmentajat pyrkivät tekemään työtään asiakkaiden tarpeista lähtien. Kokeilun myötä sekä työttömien tyytyväisyys saamiinsa palveluihin, että työntekijöiden työtyytyväisyys ovat parantuneet huomattavasti. On syntynyt uudenlaista luottamusta.
Luottamus on työttömien
auttamisessa ja tarpeisiin vastaamisessa
yksi tärkeimmistä tekijöistä.
Luottamus on työttömien auttamisessa ja tarpeisiin vastaamisessa yksi tärkeimmistä tekijöistä. Se saadaan aikaan, kun työtön kohdataan ajan kanssa ja kokonaisvaltaisesti. Jos yksi ja sama virkailija TE-toimistossa kannustaa työllistymään ja samalla vahtii työttömyysturvan väärinkäytöksiä, ei luottamusta synny pitkässäkään yhteystyössä.
Kun työtön kokee tulevansa kuulluksi, hän uskaltaa kertoa itsestään enemmän. Pirkanmaan työllisyyskokeilussa on noussut esiin odotettua enemmän ahdistuneisuutta, paniikkihäiriöitä ja muita mielenterveysongelmia, jotka vaikuttavat työllistymiseen ja työssä pärjäämiseen ja ovat saattaneet olla rikkonaisen työhistorian tai keskeytyneen koulutuksen syynä.
Kyse on paitsi työstä,
myös muiden hyväksynnästä ja
hyödyksi olemisen tarpeesta.
Luottamuspulan lisäksi toinen ongelma on kuntoutustukihakemusten kirjauksissa toistuva maininta, että ammatillinen kuntoutus ei ole ajankohtaista. Jokaisen olisi tärkeä kuulla, että työ ja opiskelu on kuntouttavaa, kun niitä saa tehdä omien voimavarojen mukaan, ja että kaikilla on mahdollisuuksia, kun vain löytää sen, mikä motivoi. Jos työtä ei nähdä mahdollisuutena, voi olla vaikeaa löytää motivaatiota kuntoutua. Kyse on paitsi työstä, myös muiden hyväksynnästä ja hyödyksi olemisen tarpeesta.
Pälkäneellä nuorisotyöttömyys
on käytännössä poistettu.
Luottamus muodostuu lopulta aika pienistä asioista, joilla on suuri merkitys. Esimerkiksi Pälkäneellä positiivinen asenne ja päätös panostaa nuorten työttömyyden poistamiseen sekä kokonaisvaltainen kohtaaminen, jossa myös ongelmat, kuten asunnottomuus ja velkaantuneisuus on huomioitu, ovat tuottaneet loistavia tuloksia. Virkailijat ovat itse olleet aktiivisia nuorison suuntaan, nuorten kanssa on mietitty elämää eteenpäin, saatu nuoret uskomaan mahdollisuuksiinsa ja tutustuttu työmahdollisuuksiin ja kouluihin. Kokeilun seurauksena nuorisotyöttömyys on käytännössä poistettu. Kyseessä ei ole vain yksi juttu, vaan useita asioita, jotka tukevat nuorten toivoa ja motivaatiota.
Pälkäneen kokemukset pitäisi saada kaikkien muiden kuntien käyttöön, jotta tämä ainutlaatuinen onnistuminen voitaisiin monistaa. Myös Pirkanmaan kokeilulle olisi tärkeää saada jatkoa. Vaikka kokeilu on toiminut vasta lyhyen aikaa, sillä on paljon potentiaalia kehittyä vielä lisää. Positiiviset kokemukset auttavat ihmisiä varhaisemmin hakeutumaan palveluihin ja ryhmämuotoiset valmennukset voivat tehostaa toimintaa entisestään.
Aktiivimalli on kova haaste
työttömien mielenterveydelle.
Tampere on varannut kokeiluun 10 miljoonaa euroa. Kaupungin pormestari Lauri Lylyn mukaan jokaisen tuhannen työllistyminen tuo kaupungille 3−5 miljoonaa euroa lisää verotuloja. Kannattaa huomioida, että jos työttömien mielenterveysongelmia ei huomioida eikä tarpeisiin vastata, nämä ihmiset tarvitsevat myöhemmin enemmän kalliimpia palveluja, ja monen valmennus, työkokeilu tai kuntouttava työ keskeytyy pärjäämättömyyteen. He ovat sen jälkeen taas ison askeleen kauempana työllistymisestä. Tampere on siis tehnyt oikein hyvän ja tuottavan investoinnin.
Valtiovarainministeriössäkin olisi syytä huomata, ettei ole mitään järkeä palata toimimattomaan systeemiin, jossa ei synny luottamusta tai tuloksia. Aktiivimalli ei lisää luottamusta, vaan vaatimuksia ja epävarmuutta. Se on kova haaste työttömien mielenterveydelle. Kohtaaminen työttömänä ei toimi, kohtaaminen ihmisenä toimii. Pirkanmaan kuntakokeilu ja Pälkäneen toiminta lisäävät mielenterveyttä laajasti. Hyvinvoivat työttömät työllistyvät parhaiten.
Lue lisää:
Pälkäne kitki nuorisotyöttömyyden muutamassa vuodessa, parhaimmillaan vain kaksi alle 25-vuotiasta työtöntä.
http://www.iltalehti.fi/kotimaa/201802062200724135_u0.shtml
Työttömiä alettiin Tampereella kuunnella yksilöllisemmin ja näin kävi: työttömyys väheni, byrokratia tehostui ja asiakkaiden syvä ahdistus paljastui.
https://www.hs.fi/politiikka/art-2000005572650.html
Ministeriltä lopullinen niitti Tampereelle: ylistetty työllisyyskokeilu loppuu.
https://www.uusisuomi.fi/kotimaa/242390-jari-lindstromilta-tiukka-vastaus-tampereen-pyyntoon-ei
Kirjoittaja Jyrki Rinta-Jouppi on Mielenterveyden keskusliiton työ- ja koulutusvalmentaja. Lue lisää kirjoittajasta.
Työ mielessä on Mielenterveyden keskusliiton perustama blogi, jonka tarkoituksena on nostaa esiin työelämään ja mielenterveyteen liittyviä ilmiöitä laajasti eri näkökulmista. Lue lisää blogista.
Osallistu keskusteluun!
#työmielessä
#mielenterveysbarometri
Sinulla on lupa unelmoida
Sinulla on lupa unelmoida
Toivon olemassaolo on ihmiselle elintärkeää. Toivo tarkoittaa, että sinulla on mahdollisuuksia. Ilman toivoa on raskasta nousta ylös aamuisin, saada mitään aikaiseksi, suunnitella elämää eteenpäin ja huomata hyviä asioita ympärillään. Unelmat tuovat toivoa. Unelmat ovat sytykkeitä motivaatiolle – tunteelle, että rinnassa palaa ja into uusiin asioihin vie mukanaan niin, että välillä on vaikea istua paikallaan. Motivaatio auttaa meitä luomaan tavoitteita ja ahertamaan jopa vuosikymmeniä saman asian parissa.
Unelmointi on osa arkea,
mutta arjen kiireessä unelmat
helposti hukkuvat.
Meillä on taipumus yrittää selittää kaikki järjellä: mikä on mahdollista ja mikä ehkä ei. Mutta unelmat voivat muuttaa mahdottoman mahdolliseksi. Kyky unelmoida erottaa ihmiset muista eläimistä. Olemme itse tärkeässä roolissa oman hyvinvointimme edistämiseksi ja ylläpitämiseksi. Yhteisiä unelmia tarvitsevat paitsi ihmiset yksilöinä, myös yhteisöt, yritykset ja organisaatiot. Unelmat ovat osa motivaatiota, joka saa meidät tekemään töitä, toteuttamaan itseämme ja kehittymään. Unelmat ovat mahdollistaneet historiassamme valtavia edistyksen askeleita, kuten maanviljely, teollistumisen, autot, lentokoneet, muutaman mainitakseni. Mitä jo kukaan ei koskaan olisi unelmoinut lentämisestä, olisiko meillä lentokoneita tai avaruusraketteja?
Kun sanot unelmasi ääneen,
ne vahvistuvat ja alkavat elää.
Unelmointi on osa arkea, mutta arjen kiireessä unelmat helposti hukkuvat. Siksi on tärkeää järjestää itselleen aikaa unelmoida. Tee itsellesi vaikka unelmien aarrekartta. Leikkaa lehdistä sanoja tai kuvia, joihin huomiosi kiinnittyy, ja kiinnitä ne vihkoon. Anna alitajuntasi työskennellä – sinun ei tarvitse tietää, mihin sana tai kuva liittyy. Mieti, mitä sinä haluat kertoa itsellesi, mille unelmalle annat luvan? Aarrekarttavihko auttaa sinua hahmottamaan unelmiasi ja muistuttamaan niistä, jos ne uhkaavat hukkua.
Puhu unelmistasi jonkun kanssa. Kun sanot unelmasi ääneen, ne vahvistuvat ja alkavat elää. Vain ääneen sanotuille asioille voit saada tukea ja kannustusta. Kun tiedät, mistä unelmoit, huomaat mahdollisuuksia aivan eri tavalla. Pystyt tekemään valintoja ja päätöksiä helpommin. Usein unelmissa parasta on se matka, kun toteutat unelmiasi, ei vain niiden saavuttaminen. Matkan aikana unelmat voivat myös muuttua.
Kaikki eivät pysty kaikkeen, mutta kuka tahansa voi pystyä siihen, mistä unelmoi. Toivossa on hyvä elää ja unelmia toteuttaessasi elämä on vielä parempaa. Unelmat ovat tärkeä osa mielenterveystyötä joka päivä.
Unelmia ja hyvää oloa alkaneen vuoden 2018 jokaiseen päivääsi.
Kirjoittaja Jyrki Rinta-Jouppi on Mielenterveyden keskusliiton työ- ja koulutusvalmentaja. Lue lisää kirjoittajasta.
Työ mielessä on Mielenterveyden keskusliiton perustama blogi, jonka tarkoituksena on nostaa esiin työelämään ja mielenterveyteen liittyviä ilmiöitä laajasti eri näkökulmista. Lue lisää blogista.
Osallistu keskusteluun!
#työmielessä
#mielenterveysbarometri
Työelämäpalvelut ja nuoret eivät kohtaa
TE-toimistoissa on tarjolla 16 000 työpaikkaa ja työkokeilu-, työharjoittelu- ja koulutuspaikkaa. Silti monet nuoret kokevat toimiston olevan viimeinen paikka, mistä halutaan hakea tukea. Syy tähän on se, että työelämäpalvelut eivät vastaa heidän tarpeisiinsa, eivätkä nuoret luota virkailijoihin.
Epäluottamus kumpuaa kauhutarinoista, joissa työtön joutuu byrokratian pyöritykseen ja kyttäykseen, sekä epäoikeudenmukaisiksi koetuista tilanteista, joissa työttömyysturva on yhtäkkiä katkaistu mitä erilaisimmista syistä lisäselvityksiä vaatien. Kun toiselle osapuolelle kyse on hallinnollisesta päätöksestä, toiselle kyse voi olla elämästä ja kuolemasta.
Jos palvelevalla virkailijalla ei nuoren kohdatessaan ole riittäviä tietoja tämän todellisesta elämäntilanteesta eikä taitoja ja resursseja selvittää niitä, TE-toimiston tietoihin jää yksipuolinen näkemys, että nuori ei vain tartu mahdollisuuksiinsa. Osalle nykyiset palvelut ovat riittävät, mutta yhä suurempi joukko jää ilman tarvitsemaansa tukea. Yhä useammalla työttömällä nuorella on ongelmia perusasioissa, kuten arjen pyörittämisessä ja itsetunnossa. Nuorella voi olla vuorokausirytmi sekaisin, toivo hukassa, sosiaalisia vaikeuksia, ahdistusta ja oman arvon tunne minimissä. Jos hänet pakko-ohjataan työkokeiluun, todennäköisesti hän keskeyttää ja on huomattavasti kauempana työllistymisestä.
Kun nuorella havaitaan yksikin edellä mainittu oire, siihen pitäisi yhteiskunnan tarjota oikeanlaista tukea. Taloudellisesti on katastrofi, jos näitä tarpeita ei oteta huomioon, sillä syrjäytymisen kulut ovat valtavat. Ilman tukea nuori voi menettää työkykynsä ja jäädä sairauspäivärahan ja myöhemmin kuntoutustuen varaan. Ja silloin on jo pitkä ja hankala tie edessä, kun ongelmien vyyhti on kasvanut suureksi. Ennaltaehkäisy on helpompaa, tehokkaampaa ja edullisempaa.
"Kun toiselle osapuolelle kyse on
hallinnollisesta päätöksestä,
toiselle kyse voi olla
elämästä ja kuolemasta"
Työttömän motivaatio on tärkein voimavara työllistymisessä.
”Oma osaaminen, motivaatio ja arvot ovat niitä tekijöitä, jotka työntävät ihmistä eteenpäin niin työelämässä kuin elämässä yleensäkin. Asiantuntijat ovat yhtä mieltä siitä, että motivoitunut tekijä löytää paikkansa työkyvyn haasteista huolimatta”, kirjoittivat Sari Ljungman ja Jenni Ketonen Tie työelämään -blogissaan ”Motivaatio vetää myös osatyökykyisen työmarkkinoille.”
Tukea kannattaisi luonnollisesti tarjota siellä, mihin työttömien oletetaan hakeutuvan eli TE-toimistoissa. Virkailijat voisivat olla työttömien motivaation synnyttämisen ja johtamisen asiantuntijoita, joiden tehtävänä olisi miettiä, miten tukea työttömän motivaatiota parhaiten. Tämä edellyttää virkailijoilta tietysti uudenlaista osaamista ja roolia, johon tulisi tarjota koulutusta. Uudenlaisen kohtaamisen mallia on jo toteutettu useammassakin TE-toimistossa ja yhdessä työvoiman palvelukeskuksessa, ja tulokset ovat olleet erinomaisia.
Kun luovutaan pelolla johtamisesta eli karensseista ja työttömyysturvan leikkauksista ja kohdataan ihmiset – niin nuoret kuin aikuisetkin − kokonaisvaltaisesti ja vastataan heidän tarpeisiinsa, luottamus työttömien ja virkailijoiden välillä voi vähitellen kasvaa. Keskeistä uudenlaisissa palveluissa on lähteä liikkeelle työttömän omista tavoitteista, voimavaroista ja motivaatiosta – pitkäjänteisesti ja onnistumisen kokemusten kautta.
Jyrki Rinta-Jouppi on Mielenterveyden keskusliiton työ- ja koulutusvalmentaja. Hän ohjaa voimavaravalmennusryhmiä mm. TE-toimistoissa, työelämän palvelukeskuksessa ja psykiatrian poliklinikoilla. Lue lisää kirjoittajasta.
Työ mielessä on Mielenterveyden keskusliiton perustama blogi ja keskustelualusta, jonka tarkoituksena on nostaa esiin työelämään ja mielenterveyteen liittyviä ilmiöitä laajasti eri näkökulmista. Lue lisää blogista.
Osallistu keskusteluun!