Työelämässä tarvitaan kykyä empatiaan
Työelämässä tarvitaan kykyä empatiaan
Työelämän murros on vaikuttanut selkeästi kahteen asiaan: mitä työntekijältä vaaditaan työssä, jotta se olisi tuottavaa, ja mitä työ merkitsee työntekijälle itselleen. Nykyinen työelämä edellyttää lähes itsestään selvästi muun muassa kykyä sietää kiirettä, mahdollisuutta joustaa, taitoja empatiaan ja yhteistoiminnallisuuteen sekä halua jatkuvaan oppimiseen. Työntekijälle itselleen tärkeitä tekijöitä ovat työn merkityksellisyys ja kiinnostavuus. Nuorisobarometrin mukaan 99 prosenttia nuorista pitää tärkeänä, että on mahdollisuus tehdä itseään kiinnostavaa työtä.
Osatyökykyisyys voi
koskettaa ketä tahansa
jossakin elämän vaiheessa.
Yleinen mielikuva on se, että murroksen myötä työt ovat pirstaloitumassa ja toimeentulo voi kertyä useista eri lähteistä. Vaikka joissain ammateissa tämä onkin ollut suunta, tilastot eivät kuitenkaan tue kaikin osin tähän liittyviä mielikuvia. Tilastokeskuksen työolotutkimuksen (2013) mukaan pätkätyöt eivät ole juuri lisääntyneet. Vastaajista 40 prosenttia oli ollut koko elämänsä samanlaisessa ammatissa, hiukan useampi parissa kolmessa erilaisessa ammatissa. Näiltä osin muutosta ei ole juurikaan tapahtunut 30 vuoteen.
Ihmisen työkykyyn vaikuttavat sekä fyysinen ja psyykkinen terveydentila. Joka viides aikuinen kärsii mielenterveyshäiriöistä – ne ovat yleisin nuorten aikuisten työkyvyttömyyden syy. Osatyökykyisyys voi koskettaa ketä tahansa jossakin elämän vaiheessa. Mitä pitempään ihminen on pitkällä sairaslomalla, sitä suurempi riski on jäädä työkyvyttömyyseläkkeelle. Mielenterveyden häiriöiden perusteella alle 30-vuotiaille myönnetyt eläkkeet ovat viime vuosina lisääntyneet.
Noin joka toisessa työpaikassa
ei ole toteutettu psyykkistä työkykyä
tukevia toimenpiteitä.
Työpaikoilla tarvitaan lisää osaamista psyykkistä työkykyä tukevien keinojen käyttämiseen. Selvä enemmistö kansalliseen Mielenterveysbarometriin (2017) vastaajista oli sitä mieltä, että kun työntekijällä on mielenterveysongelmia, töitä tulisi voida sopeuttaa terveyden mukaan. Noin joka toisessa työpaikassa ei ole kuitenkaan toteutettu psyykkistä työkykyä tukevia toimenpiteitä. Työnantajien mukaan tämä johtuu siitä, ettei tukitoimille ole tarvetta, koska työyhteisössä ei ole mielenterveyskuntoutujia. Mielenterveysalan ammattilaiset arvioivat syiksi, että työpaikoilla ei ole tunnistettu tarvetta, työn mukauttamista ei nähdä hyödyllisenä tai että tukitoimien toteutuksesta ei ole riittävästi tietoa.
Kiinnitymme arkeen sen kautta,
mikä on tärkeää ja koskettaa meitä.
Nykyisessä työelämässä ihminen tarvitsee kykyä kohdata muita ihmisiä ja tuntea empatiaa heitä kohtaan. Tärkeää olisi tukea pystyvyyden tunnetta, motivaatiota ja vaihtoehtoisia elämän polkuja sekä ymmärtää erilaisuutta. Vain kolmasosa suomalaisista pitää työyhteisöjä pääsääntöisesti erilaisuutta hyväksyvinä. Myös yhteisöjen, vertaistuen ja arjen turvaverkkojen merkitys korostuvat työhyvinvoinnissa. Kiinnitymme arkeen sen kautta, mikä on tärkeää ja koskettaa meitä. Siksi myös työssä pitäisi saada kokea osallisuutta ja merkityksellisyyttä – ihmisten erilaiset elämäntilanteet huomioiden.
Heini Kapanen on Mielenterveyden keskusliiton kehitysjohtaja, joka mm. vastaa liiton seurannasta ja arvioinnista sekä sparraa erilaisia kehittämisprosesseja. Lue lisää kirjoittajasta.
Tuoreen Mielenterveysbarometrin tulokset diaesityksenä
Mielenterveyden keskusliitto teetti syksyllä 2017 jäsenyhdistyksilleen Millainen on hyvä työpaikka? -kyselyn. Lue kooste vastauksista!
Työ mielessä on Mielenterveyden keskusliiton perustama blogi, jonka tarkoituksena on nostaa esiin työelämään ja mielenterveyteen liittyviä ilmiöitä laajasti eri näkökulmista. Lue lisää blogista.
Osallistu keskusteluun!
#työmielessä
#mielenterveysbarometri
#mielenterveys
En kerro, koska pelkään
Mielenterveyskuntoutujan töitä tulisi tarvittaessa sovittaa vastaamaan terveydentilaa aivan kuten muissakin sairauksissa: tätä mieltä on yli 95% niin työnantajista, kuntoutujista kuin mielenterveyden ammattilaisista tuoreimmassa Mielenterveysbarometrissa 2017.
Moni meistä suomalaisista ei kuitenkaan mielellään kerro omista mielenterveysongelmistaan esimiehelleen tai työtovereilleen. Pelkäämme, että tieto voi johtaa aseman, arvostuksen tai työpaikan menetykseen. Mielenterveyskuntoutujista 39 % arvioi joutuneensa leimatuksi sairautensa tähden. Mielenterveyden ammattilaisista jopa 69 % arvelee mielenterveyskuntoutujien joutuvan leimatuiksi.
Työyhteisön asenne ratkaisee työhön paluun onnistumisen. Keskeistä on, miten esimies ja työyhteisö tukevat henkilöä ja miten työyhteisössä käydään vuoropuhelua työn organisoinnista. Töitä on syytä sopeuttaa sairaudesta toipumiseen, olipa työkaverilla takana lonkkaleikkaus tai masennus. Epäluulot ja väärinkäsitykset vähenevät, kun keskustelu on avointa.
"Töitä on syytä sopeuttaa
sairaudesta toipumiseen,
olipa työkaverilla takana
lonkkaleikkaus tai masennus."
Joka viides suomalainen sairastuu masennukseen elämänsä aikana ja työssäkäyvistä suomalaisista kuusi prosenttia kärsii vuosittain masennustiloista. Tutkimuksen (2011) mukaan 60 % työterveyslääkäreistä kohtasi työuupuneen viikoittain. Yleinen peruste sairaslomalle oli masennustila. Toipumista helpottavat ratkaisut nopeuttavat työkyvyn palautumista, ja siitä hyötyy koko työyhteisö.
Barometriin vastanneiden mukaan ensisijainen vastuu mielenterveyttä tukevista keinoista on työterveyshuollolla ja esimiehillä. Mukaan tarvitaan useita osapuolia: työvalmentaja tai työkykykoordinaattori, henkilöstö- ja työsuojeluhallinto, vakuutusyhtiö, mielenterveyspalvelut ja mielenterveysjärjestöt.
Mikä auttaa työhön paluussa? Työssä olevien mielenterveyskuntoutujien mielestä parhaiten auttaa läheisiltä, työtovereilta ja esimieheltä saatu tuki, terapia tai lääkinnällinen kuntoutus ja vertaistuki. Tärkeää on työkykyä tukeva kiireettömyys oman työn suunnittelulle ja pohdinnalle, kuulluksi ja kohdatuksi tulemiselle. Vertaistuki antaa toivoa ja tietoa siitä, mitä selviytymiskeinoja muut työhön palaajat ovat käyttäneet.
Ihmiset ovat erilaisia ja he ovat tulleet työpaikkaan erilaisista lähtökohdista. Jos on sairastunut nuorena, muille tutut työelämän taidot ovat saattaneet jäädä oppimatta. Joustavat koulutus- ja työelämäpolut avaavat tien työuran aloittamiseen myöhemmälläkin iällä.
Henkilön palatessa työelämään tulee lähtökohtana olla sisäisen motivaation ja pystyvyyden tunteen tukeminen. Mitä työ merkitsee minulle, millaiset työpaikan arvot sopivat minulle, mitä osaan, missä haluan kehittyä ja mitä tukea tarvitsen? Jokainen on oman elämänsä paras asiantuntija.
Heini Kapanen on Mielenterveyden keskusliiton kehitysjohtaja, joka mm. vastaa liiton seurannasta ja arvioinnista sekä sparraa erilaisia kehittämisprosesseja. Lue lisää kirjoittajasta.
Tuoreen Mielenterveysbarometrin tulokset diaesityksenä
Mielenterveyden keskusliitto teetti syksyllä 2017 jäsenyhdistyksilleen Millainen on hyvä työpaikka? -kyselyn. Lue kooste vastauksista tästä!
Työ mielessä on Mielenterveyden keskusliiton perustama blogi ja keskustelualusta, jonka tarkoituksena on nostaa esiin työelämään ja mielenterveyteen liittyviä ilmiöitä laajasti eri näkökulmista. Työ mielessä on myös parhaillaan vietettävän mielenterveysviikon (19.–26.11.2017) teema. Lue lisää blogista.
Osallistu keskusteluun!
#työmielessä
#mielenterveysbarometri
#mielenterveysviikko